Koiran luontainen käytös

Me metsän takana -sivulla mainitsin, koirien lajityypillisestä käyttäytymisesä. Minulla on ollut ainoastaan paimenkoiria. Colliet paimentavat laumaansa, alkuperäisesti jalostettuina lampaiden paimentamiseen. Saksanpaimenkoirat taas ovat olleet palveluskoiria, Rotu on tuotu suomeen 1900-luvun alussa poliisikoiraksi. SPK on siis ollut mitä luotettavin työkoira jo yli sata vuotta.

Vaikka koirat ovat olleet siis jo vuosisatojen ajan ihmisen jalostama lemmikki, (ja työkalu), on se myös enemmän tai vähemmän metsästysviettinen. Luonnossa elävän koiraeläimen selvitymiskeino on saalistaminen. Saalistamiseen kuuluu jäljestäminen, vaaniminen, takaa-ajo, kiinni saaminen ja tietysti syöminen. Siksi  lemmikkikoiran hyvinvointia lisää se, että koira saa etsiä haistelemalla jotain kiinnostavaa hajua, oli se sitten kotiin piilotettuja nameja tai tilaisuus päästä metsään jäljestämään. Näin ne pääsevät toteuttamaan luonnollisia käyttäytymistarpeitaan.

Kun koirasi saa riittävästi mieluisaa tekemistä ja pääsee toteuttamaan luonnollisia aistejaan, on myös arki koiran kanssa kotona helpompaa.

Koira on rodusta riippumatta aktiivinen eläin. Totta kai näissäkin löytyy poikkeuksia, mutta lähtökohtaisesti jokainen pentu on vilkas ja leikkisä. Se tarvitsee ympärilleen toimintaa, virikkeitä ja tekemistä voidakseen hyvin ja päästäkseen toteuttamaan lajityypillisiä tarpeitaan. Monet käyttäytymisongelmat johtuvatkin usein siitä, että koira ei pääse toteuttamaan luontaisia viettejään, josta se turhautuu. Tämä taas  purkautuu ihmisen mielestä "huonona käytöksenä".

Koira tekee käytännössä kaiken työn nenänsä avulla. Koiran hajuaistin on arvoitu olevan jopa 100 000 kertaa parempi kuin ihmisellä. Eipä ihme, että koiria pystytään hödyntämään mitä erilaisimmissa tehtävissä nenänsä avulla. Tunnetuimmat koira-ammatit ovat poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen piirissä. Lisäksi koirien hajuaistia hyödynnetään myös terveydellisissä tehtävissä, kuten haistamaan matalan verensokerin, tai paikantamaan homeen talon rakenteista. Koiralla ei ole erityisen hyvä näköaisti, siksi se käyttää nenäänsä kaiken tarpeellisen tiedon hankkimiseksi.

On tietysti jalostuksesta riippuvaa, millaiset vietit tulevat vahvimpana esiin. Esimerkiksi palveluskoirat ja metsästyskoirat ovat hyvinkin eri tyyppisiä rotuja.

Koiralle tärkein asia maailmassa on ruoka. Nyt ehkä ajattelet että höpö höpö, kyllä se oma perhe, emäntä tai isäntä on koiralle se maailman tärkein. Totta sekin, sinähän olet se, joka koiraa ruokkii. Siksi koiran kouluttaminen onnistuu helpoiten ruualla. Näin koira haluaa oppia tekemään mitä pyydetään, koska palkintona on herkulliset syömiset. Toki, niin kuin kaikessa, tämänkin asian kanssa on poikkeuksia. Toisen koira voi olla hyvinkin nirso, eikä välitä tuon taivaallista millaisia nakkeja sinulla on taskussasi, kun taas toisen koira olisi valmis hakemaan vaikka kuun taivaalta herkkujensa eteen. 

 Luontainen ruuan hankinta alkaa jälkien etsimisestä  ja päättyy saaliin syömisen kautta luiden pureskelemiseen. Tämä on koiran hyvinvoinnille välttämätöntä. Erityisesti alku- ja loppupään tärkeys korostyy, sillä niihin luonnossa elävillä koiraeläimillä menee eniten aikaa. Kuono maassa kulkemista tehdään paljon, saaliin perässä juokseminen ja kiinniotto ovatkin sitten nopeampia tapahtumia. Lopussa taas itse syömiseen ja luiden putsaamiseen käytetään paljon aikaa. Rodusta riippumatta useimmat koirat tarvitsevat sitä, että saalistettavaa etsitään hajujen perusteella ja lopulta syödään lihat ja sisäelimet sekä  järsitään luut pitkän kaavan mukaan. Metsä on nenätyöhön paras, siellä monipuoliset hajut stimuloivat koiran aivoja jo itsessään. Ja metsäreissun jälkeen voi vaikka kotona antaa sen luun pureskeltavaksi.